Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

Liitteet
  Käsittelyjärjestys valtuustolle 14112018
  Esitys valtuustolle - Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019-2021
  Muutosesityslomake

Kunnanhallitus

§ 240

08.10.2018

Kunnanhallitus

§ 246

09.10.2018

Valtuusto

103

14.11.2018

 

103

Vuosien 2019 - 2021 talousarvio ja taloussuunnitelma sekä siihen sisältyvät investointihankkeet

 

KH § 240

Kunnanhallitus on 25.6.2018 antanut hallintokunnille ohjeet talousarvion ja taloussuunnitelman laatimiseksi vuosille 2019 - 2021. Ohjeen mukaan esitykset toimielinten käsittelypykälineen toimitetaan kunnanhallitukselle viimeistään 6.9.2018 ja kunnanhallitus käsittelee esityksiä lokakuun aikana.

 

Hallintokuntien talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykset 2019 - 2021 -kirja sekä kunnanjohtajan tasapainoitettu esitys on jaettu ja esitelty valtuustolle, kunnanhallitukselle ja yhteistyöryhmälle 1.10.2018.

 

Talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyaikataulu on kokonaisuudessaan seuraava:

 

- ma 1.10.2018 klo 17.30 hallintokuntien talousarvioesitysten sekä kunnanjohtajan tasapainotetun esityksen jako ja esittely

- ma 8.10.2018 klo 14

- ti 9.10.2018 klo 11-16

- to 11.10.2018 klo 16

- pe 12.10.2018 klo ? tarvittaessa

- ma 29.10.2018 klo 17.30, kunnanhallituksen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys jaetaan ja esitellään valtuustolle sekä yhteistyöryhmälle

- valtuusto ke 14.11.2018 klo 13, verot sekä talousarvio ja taloussuunnitelma

- kunnanhallitus ma 3.12.2018, talousarvion täytäntöönpano-ohjeet.

 

ELINV/11.9.2018 § 84

 

Tekninen lautakunta on käsitellyt 9.8.2018 talousarvion ja taloussuunnitelman 2019 - 2021 investointiohjelmaesityksen ja lähettänyt sen hallintokunnille lausunnon antamista varten. Lausunnot toimitettu elinvoimalautakunnalle 31.8.2018 mennessä arviointia ja yhteensovittamista varten.

 

Investointiohjelma käsittää koko kunnan investoinnit taloussuunnittelukaudelle. Tekninen lautakunta käsittelee investoinnit talonrakennuksen, infran ja teknisen keskuksen investointien osalta. Investoinnit esitetään viidelle vuodelle.

 

Talonrakennusinvestointien lähtökohtana on ollut yksiköiden tarveselvitykset, jotka on käsitelty ja priorisoitu toimialoilla. Ympäristötoimiala on yhteistyössä muiden toimialojen ja keskusten kanssa koordinoinut kunnallistekniikan ja talonrakennuksen investoinnit voimassa olevan prosessikuvauksen mukaisesti. Hallintokuntien edustajista koostunut investointiryhmä on tilakeskuksen päällikön johdolla valmistellut talonrakennuksen investointiohjelman.

 

Investointiohjelman laadinnassa on huomioitu kuntastrategia, palveluverkkosuunnitelma, maankäytön kehityskuva 2040, palvelutuotanto-ohjelma sekä muut kunnan toimintaa ohjaavat linjaukset.

 

Voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan kunnan nettoinvestoinnit ovat vuosina 2018 - 2022 yhteensä 215,3 milj. euroa. Siihen sisältyy merkittävänä investointikohteena kunnan osuus Klaukkalan ohikulkutien rakentamiseen ja tähän liittyvät investoinnit kunnan omaan katu- ja tieverkkoon.

 

Vuosien 2019 - 2023 investointiohjelmassa on huomioitu vuodelta 2018 siirtyneitä määrärahoja n. 4 milj. euroa. Talorakentamisen osalta vuosille 2019 ja 2020 on siirretty noin 2 milj. euroa Mikkolan saneeraus- ja muutostöihin (NYK). Muutostöitä ei ole perusteltua tehdä ennen kuin kirjasto- ja lukiohankkeen päätös on tehty. Näin vältetään muutosten turhaa päällekkäisyyttä. Kunnallistekniikan rakentamisen osalta merkittävimpänä siirtyvänä hankkeena on Rajamäen kiertoliittymän toteuttaminen vasta vuonna 2019, koska katu- ja rakennussuunnitelmien laadinta on vielä kesken.

 

Ympäristötoimialalla on tarkistettu investointiryhmässä valmistellun talonrakennuksen investointiohjelman hankkeiden sekä myös kunnallistekniikan hankkeiden sijoittumista taloussuunnittelukauden vuosille.

 

Investoinnit on pyritty sovittamaan yhteen asunto-, työpaikka- ja palvelurakentamisen kanssa. Kunnallistekniikan rakentamisohjelma on laadittu kunnallistekniikan suunnittelun, teknisen keskuksen ja vesilaitoksen yhteistyönä ohjeellisena vuoteen 2023 saakka.

 

Teknisen lautakunnan näkökulma investointeihin on kokonaiskoordinaatio: toimitilajohtaminen, tilojen tehokas käyttö, omaisuuden arvon säilyttäminen ja yhdyskuntatekniikka. Hallintokunnat tarkastelevat investointeja toiminnallisesta ja asiakasnäkökulmasta. Elinvoimalautakunnan näkökulma on kuntastrategian toteutumisessa, kunnan kasvu- ja kehitysnäkymissä pitkällä aikavälillä sekä palveluverkossa ja palvelutuotannossa.

 

Talonrakennusinvestoinneista on tässä vaiheessa laadittu kaksi vaihtoehtoista investointisuunnitelmaa. Vaihtoehto 1 sisältää Kirkonkylän lukio- ja kirjastohankeen ja vaihtoehto 2 ilman lukiota. Lukio- ja kirjastohankeen ja siihen liittyvien muiden hankkeiden (Ve1) kustannusarvio on yhteensä noin 39 milj.euroa. Ilman kirkonkylän uutta lukiota toteutettavien hankkeiden (Ve 2) kustannusarvio on noin 37 milj. euroa. Vaihtoehtojen laskelmat ulottuvat vuoteen 2027 saakka. Hankeselvitykseen 2017 verrattuna hankkeiden sisältö on muuttunut ja Länsikaaren koulun laajennus on jäänyt kokonaan pois.

 

Talonrakennushankkeisiin vuosille 2019 - 2023 on esitetty 38 yli

300 000 euron hanketta ja noin 18 pienempää 30 000 - 300 000 euron hanketta. Pienien talohankkeiden investointeja on vähennetty vuosittain 300 000 eurolla eli 1,5 milj. euroa. Talonrakennushankkeet ovat palveluverkkosuunnitelman mukaisia.

 

Yli 6 milj. euron talonrakennushankkeita ilman Kirkonkylän lukiota vuosina 2019 - 2023 ovat Metsolan uusi päiväkoti, Vanhan Klaukan 8-osastoisen päiväkodin uudisrakennus, Maaniitun koulun peruskorjaus, kunnan varikko sekä Aleksian keittiöiden muutostyöt.

 

Jos kirkonkylän lukio toteutuu, yli 6 milj. euron talonrakennushankkeita ovat vuosina 2019 - 2023 Metsolan uusi päiväkoti, Vanhan Klaukan 8-osastoinen päiväkodin uudisrakennus, Maaniitun koulun peruskorjaus, kirjasto ja lukio, kunnan varikko sekä Aleksian keittiöt.

 

Suunnittelukauden alkuvuosina talonrakennushankkeet painottuvat pääosin peruskorjaukseen. Uudisrakennus- tai laajennushankkeet sijoittuvat pääasiassa suunnittelukauden lopulle.

 

Kunnallistekniikan rakentamisen suurimpia kohteita vuonna 2019 ovat Klaukkalan ohikulkutien lisäksi mm. Vanha Klaukan alue, Heinojan alue, Alitilantien peruskorjaus, Rajamäen kiertoliittymä-kokonaisuus, Kylänpään alue, Jukolatie-Venlantien perusparantaminen, Metsä-Tuomelan katualueet, sekä Altian ja Ilvesvuori pohjoisen työpaikka-alueet. Seuraavina vuosina jatketaan myös taajamien välisten kevyen liikenteen väyläverkoston suunnittelua ja rakentamista sekä Klaukkalan tieverkon toteuttamista tieverkkosuunnitelmien ja Klaukkalan taajamarakenteen yhteystarpeiden mukaisesti.

 

Liikuntapalvelut ja ympäristötoimiala ovat valmistelleet liikuntapaikkarakentamisen tarve-esityksiä vuosille 2019 - 2023 kuntatason jatkovalmistelua varten. Näistä mm. Kirkonkylän liikuntapuiston hankekokonaisuutta esitetään siirrettäväksi eteenpäin lukuun ottamatta pysäköintialueen laajennusta.

 

Tekninen lautakunta muuttaa tarvittaessa käyttösuunnitelmien hyväksymisvaiheessa alkuvuodesta 2019 alustavat kunnallistekniikan rakentamisohjelmat vastaamaan valtuuston asettamia tavoitteita ja sitovia määrärahoja.

 

Tekninen lautakunta päätti 9.8.2018 esittelijän esityksestä poiketen, ettei se voinut ottaa siinä vaiheessa kantaa "lukio mukana" ja "ilman lukiota" vaihtoehtoihin, koska laskelmat ei lautakunnan mielestä olleet edelleenkään riittävät ja lautakunnalle ei oltu esitetty väestö- ja oppilasennusteita.

 

Investointiohjelman talonrakennusosasta on saatu lausunnot Aleksia-liikelaitoksen johtokunnalta, sivistyslautakunnalta, hyvinvointilautakunnalta sekä keskushallinnolta. Lausunnot ovat liitteenä.

 

Sivistyslautakunta esittää uuden lukiorakennuksen rakentamista nykyaikaisen lukiotoiminnan järjestämiseksi ja lukiokoulutuksen laadun parantamiseksi. Samalla nykyiset lukiotilat vapautuisivat perusopetuksen käyttöön. Lukiokoulutuksen keskittäminen yhteen suurempaan lukioon tuo sisällöllisiä, toiminnallisia ja taloudellisia etuja.

 

Vanhan Klaukan 8-osastoisen päiväkodin rakentamisen osalta olisi hyvä selvittää, voisiko sen rakentaa yksityinen taho.

 

Lisäksi Rajamäen koulun lisätilan rakentamista esitetään aikaistettavaksi.

 

Pääkirjaston peruskorjaus ja laajennus tulee toteuttaa suunnitellussa aikataulussa, mikäli päätös lukion rakentamisesta siirtyy myöhemmäksi.

 

Lautakunta toteaa, että jos uutta lukiota ei rakenneta, tarvitaan Kirkonkylään liikuntatilaa pikaisella aikataululla. Uusi liikuntatila tulee tällöin rakentaa Nurmijärven yhteiskoulun tilojen yhteyteen. Jos uutta lukiorakennusta ei tehdä, tulee Nurmijärven yhteiskoulun liikuntatilan lisäksi tehdä laajennus, jolla korvataan vanhat, ei koulukäyttöön soveltuvat rakennukset Kivelä (vanha palolaitos) ja Sarjala (vanha asuntola).

 

Lautakunta esittää myös asukaspuistoja rakennettavaksi jokaiseen päätaajamaan.

 

Hyvinvointitoimiala ei esitä muutoksia liikunta- ja virkistysalueiden rakentamiseen investointiohjelmaan vuosille 2019 - 2023. Talonrakennushankkeiden osalta ei esitetä varsinaisia muutoksia.

 

Keskushallinto ei lausunnossaan esittänyt olennaisia muutoksia investointiohjelmaan vuosille 2019 - 2023.

 

Aleksia -liikelaitos ei esitä muutoksia investointiohjelman mukaisiin talonrakennuskohteisiin. Aleksia-liikelaitos pitää positiivisena asiana, että aluekeittiöuudistus on alkanut. Toreeninhovin saneerauksen kohdalla on odotettava valtakunnallisia sote-ratkaisuja.

 

Lisäksi Aleksia -liikelaitos esittää talousarvio- sekä taloussuunnittelukausille 2019 - 2023 kalustoinvestointimäärärahansa.

 

Esitys:

Elinvoimalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että tässä vaiheessa ei ole syytä tehdä päätöstä uuden lukion rakentamisesta. Lautakunta toteaa, että päätöksenteon pohjana tulee olla kattavampi aineisto eri hankevaihtoehtojen kustannusvaikutuksista.

 

Kuntastrategiassa 2018 - 2025 todetaan tarve sopeuttaa asteittain kunnan investointien taso vastaamaan kunnan talouden kantokykyä. Kokonaistaloudellinen tarkastelu kunnan investointeihin on syytä tehdä seuraavan talousarviokauden aikana.

 

Jatkossa tulee uudelleenarvioida ja priorisoida kuntakehitystä ja elinvoimaa tukevien hankkeiden toteutusta niin työpaikka-alueiden, asuinalueiden kuin liikennehankkeidenkin osalta.

 

Elinvoimalautakunta päättää edelleen esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että talousarvion investointiohjelma 2019 - 2023 hyväksytään muutoin pääosin teknisen lautakunnan 9.8.2018 hyväksymän sisältöisenä täydennettynä saatujen lausuntojen ja em. tarkennusesitysten mukaisilla muutoksilla. Lautakunta katsoo, että esitetyt lisäykset ovat perusteltuja, eikä niiden vaikutus kunnan kokonaistalouteen ole merkittävä.

 

Lisätietoja: va. kehitysjohtaja Seppo Pietarinen, puh. 040 317 2011

 

Asian käsittely:

 

Esittelijä täsmensi esityksen ensimmäistä kappaletta seuraavanlaiseksi: "Elinvoimalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että uuden lukion rakentamista ei sisällytetä vuosien 2019 - 2021 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Lautakunta toteaa, että jatkossa uuden lukion sisällyttämiseksi talousarvioon ja sen rakentamisen ajankohdasta päättämiseksi tulee olla kattavampi aineisto eri hankevaihtoehtojen kustannusvaikutuksista.".

 

Santala esitti Sandbergin ja Haapalaisen kannattamana, että elinvoimalautakunta tekee päätöksen uuden lukion rakentamisesta. Perusteina esitettiin, että uuden lukion rakentaminen tukee kunnan elinvoimaisuutta ja mahdollistaa lukiokoulutuksen houkuttelevuuden. Lisäksi lukiokoulutuksen muutos sekä ylioppilastutkinnon painoarvon lisääntyminen jatko-opintoihin haettaessa esitettiin perusteina. Lisäksi perusteina esitettiin lasten ja nuorten lukumäärän väheneminen kunnassa, joka osaltaan puoltaa lukioiden yhdistämistä, jotta lukiokoulutusta voidaan kehittää monipuolisesti.

 

Koska asiassa oli tehty päätösesityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja määräsi suoritettavan seuraavan nimenhuutoäänestyksen:

 

esittelijän esitys= jaa

Santalan esitys= ei

Äänestyksen tulos:

jaa 5 ääntä: Huhtala, Rantala, Viitala, Suomi, Viljakainen

ei 4 ääntä: Haapalainen, Sandberg, Santala, Virolainen

vaiti 1: Horto

poissa 1: Lihr

 

Elinvoimalautakunta oli äänestyksen tuloksena äänin 5-4 (vaiti 1) hyväksynyt esittelijän täsmennetyn esityksen.

Elinvoimalautakunta hyväksyi yksimielisesti ponnen, että investointiesityksen kohdassa 3. Talonrakennus rakennushankkeisiin sisältyvät sisäilmakorjaukset siirretään ensi vuonna (2019) tehtävässä talousarviossa investoinneista käyttötalouteen.

 

Elinvoimalautakunta hyväksyi yksimielisesti, että investointiesityksen asiassa 3. Talonrakennus kohta 3.4. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut "Pääkirjaston peruskorjaus ja laajennus" siirretään vuodella eteenpäin alkamaan vuonna 2020.

 

Santala esitti Sandbergin kannattamana, että Kirkonkylän liikuntapuiston hankekokonaisuus siirretään aloitettavaksi vuonna 2021 vuoden 2023 sijaan. Perusteina esitettiin lähikoulujen liikuntasalien heikko kunto ja pienuus, mikä puoltaa urheilupuistohankkeen aikaistamista vuodella. Kokonaisuudessaan hanke edistää alueen kehittymistä.

 

Koska asiassa oli tehty päätösesityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja määräsi suoritettavan seuraavan nimenhuutoäänestyksen:

 

esittelijän esitys= jaa

Santalan esitys= ei

 

Äänestyksen tulos:

jaa 6 ääntä: Horto, Huhtala, Rantala, Viitala, Virolainen, Viljakainen

ei 2 ääntä: Sandberg, Santala

vaiti 2: Haapalainen, Suomi

poissa 1: Lihr

 

Elinvoimalautakunta oli äänestyksen tuloksena äänin 6-2 (vaiti 2) hyväksynyt esittelijän esityksen.

 

Elinvoimalautakunta hyväksyi yksimielisesti ponnen, että luottamushenkilöille toimitetaan lisää tietoa kunnan varikon rakentamishankkeen sisällöstä (kohta 3. Talonrakennus, 3.5. Toimialojen yhteiset, Kunnan varikko, 2019 kylmävarasto) ja tämän kustannuksista ennen investointiesityksen käsittelyä valtuustossa 14.11.

 

Esittelijä teki seuraavan lisäyksen päätösesityksen loppuun: "Viranhaltijat oikeutetaan talousarvion jatkokäsittelyn aikana tarkistamaan liiteasiakirjat päätösten mukaisiksi." Elinvoimalautakunta hyväksyi esittelijän lisäyksen yksimielisesti.

 

Päätös:

Elinvoimalautakunta hyväksyi esittelijän täsmennetyn esityksen ja lisäyksen esitykseen edellä todetulla muutoksella kirjastohankkeen siirtämisestä vuodella eteenpäin. Lisäksi lautakunta hyväksyi ponnet.

 

Päätökseen kuuluu liite nro 1.

 

_____

 

 

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tasapainon arvioinnissa huomioidaan tarvittaessa taseeseen edellisiltä tilikausilta muodostuneet ylijäämät. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

 

 

Vuoden 2019 talousarvio ja suunnitelmavuosien 2020 - 2021 valmistelu pohjautuu kunnanhallituksen (KHALL 173/2018) antamaan suunnitteluohjeeseen, jossa kehykseksi on annettu vuoden 2018 talousarvio ja siihen toteutettavat kustannustason muutokset.

 

 

Julkisen talouden näkymä

 

 

Suomen kansantalous on osoittanut elpyneensä odotettua nopeammin pitkään kestäneestä taantumajaksosta. Siinä missä taloudellista kehitystä ja kasvua kuvaavan bruttokansantuotteen (BKT) kasvu oli vuonna 2016 noin 1,9 prosenttia, vuonna 2017 BKT:n kasvu asettui jo peräti 3,0 prosenttiin. Talouden suotuisan kehittymisen arvioidaan jatkuvan suunnitelmakautena 2019-2021, tosin kovin kasvuvaihe on ennusteiden mukaan jo saavutettu. Viennin ja investointien sekä kotimaisen kysynnän tukemana bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 2,7 prosenttia vuonna 2018 ja 2,2-2,4 prosenttia vuonna 2019.

 

Lähivuosina hidastuva kasvu heijastaa pitkän aikavälin vaimeita kasvunäkymiä. Suomen vientivetoiselle ja muuhun globaaliin talouteen nähden jälkijättöisesti käynnistyneelle talouskasvulle haasteeksi muodostuu erityisesti muutokset globaalitalouden heikoissa kasvunäkymissä. Talouskasvun hidastuminen vaikuttaa erityisesti yritysten kysyntätekijöihin, jonka heijastusvaikutukset kohdistuvat lopulta kotitalouksiin ja kokonaisuudessaan julkistalouteen.

 

 

Vahvoina vuosina 2016 - 2017 koetun kuntatalouden positiivisen vireen ennustetaan taantuvan muun talouskasvun mukana jo suunnitelmakaudella 2019 - 2021. Kuntasektorin toimintakulut laskivat vuonna 2017 keskimäärin prosenttiyksikön muun muassa kilpailukykysopimukseen liittyvien toimien ja kuntien omien säästötoimenpiteiden perusteella. Samaan aikaan kuntien tulorahoituspohja vahvistui ja kuntien rahoitusaseman tasapainoa kuvaava toiminnan ja investointien rahavirta nousi noin 250 miljoonaa positiiviseksi. Kuntien lainakanta laski 100 miljoonaa euroa, kun taas kuntayhtymien lainakanta nousi merkittävistä sairaalainvestoinneista johtuen 250 miljoonaa euroa.

 

 

Kuntien talousarviokyselyiden mukaan vuosi 2018 tulee talouden osalta toteutumaan huomattavasti edellisvuotta laihempana. Tulorahoitus ei juurikaan kasva, kun toimintamenoissa nousupaine on miljardi euroa. Vuoden 2019 on ennustettu näyttäytyvän kuntien omissa arvioissa yhtä vaikeana. Merkittävä menopaine kuntataloudessa painottuu erityisesti väestön ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kunta-alan henkilöstön ansiotasoja nostavien palkkaratkaisujen kustannusvaikutuksiin. Painetta niin ikään lisäävät määräaikaisen lomarahojen leikkauksen päättyminen vuoden 2019 maaliskuun jälkeen sekä mahdollisten kilpailukykysopimuksen voimassaolon jälkeiselle ajanjaksolle kohdistuvat työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen nousupaineet.

 

 

Nurmijärven kunnan taloudelliset lähtökohdat suunnitelmakaudelle 2019 - 2021

 

 

Nurmijärven kunnan taloudellinen tilanne on haasteellinen. Samaan aikaan, kun taseen kumulatiivinen ylijäämä on kasvanut 54,6 miljoonasta 65,8 miljoonaan euroon tilikausien 2011 - 2017 välillä, kunnan lainakanta on kaksinkertaistunut, nousten 75,6 miljoonasta 153,8 miljoonaan euroon. Kunnan nopean velkaantumisen taustalla on vaikuttanut erityisesti tulorahoituksen riittämättömyys vallitsevaan investointitasoon nähden.

 

 

Velkaantuminen sinänsä on tyypillistä kasvavalle ja investoivalle kunnalle, mutta velkaantumisen tahti on viime vuosien aikana kiihtynyt merkittävästi. Erityinen riski velkaantumisessa kiinnittyy korkoympäristön muutokseen, joka näillä näkymin on tapahtumassa jo suunnitelmakauden 2019 - 2021 aikana. Matalien korkojen aikana tapahtunut voimakas velkaantuminen voi korkojen nousun realisoituessa edellyttää merkittäviäkin sopeutustarpeita kunnan toiminnassa, mikäli velkaantumisen kantokyvyn arvioinnissa korkojen nousuvaikutukset kunnan kokonaistaloudelle eivät tule riittävällä tavalla huomioiduksi.

 

 

Vaikka verotulojen kehitys suunnitelmakautena 2019 - 2021 näyttäytyy sinänsä positiivisena, tulorahoitus on toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna edelleen kunnan nykyiseen kulurakenteeseen nähden riittämätön. Kunnan kasvun kestävyyden varmistamiseksi tulevaisuudessa, huomioitavaksi tulee kunnan tulorahoituspohjan vahvistamisen mahdollisuudet, investointitason laskeminen kestävälle tasolle sekä käyttötalouden nettomenojen kasvurajoitteita koskevat toimet.

 

 

Talousarvion ja -suunnitelman 2019 - 2021 perustelut

 

 

Talousarvio ja -suunnitelma vuosille 2019 - 2021 on laadittu uuden organisaatiorakenteen pohjalta. Elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen ja keskushallinnon toimialan yhdistämisen perusteella tilalle muodostetaan uusi konsernipalveluiden toimiala. Osa elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen toiminnoista siirtyy ympäristötoimialalle. Hyvinvointitoimiala ja sivistystoimiala yhdistyvät yhdeksi sivistys- ja hyvinvointitoimialaksi ja samalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon siirtymisen myötä Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymälle, sosiaali- ja terveyspalveluiden ostotoiminnoille muodostetaan oma tulosalue ylimmän päätöksenteon toimialalle. Organisaatiouudistuksessa poliittisen organisaation rakenne säilyy muuttumattomana. Uusi organisaatiorakenne astuu voimaan 1.1.2019 lähtien.

 

 

 

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset on otettu huomioon suunnitelmavuoden 2021 käyttötaloudessa ja tulorahoituksessa. Käyttötaloudesta on vähennetty sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahat sekä kunnallisveroa, yhteisöveroa ja valtionosuuksia on vähennetty tulorahoitusjärjestelmän uudistuksesta annettujen nykytietojen mukaisesti.

 

 

Vuoden 2019 talousarvion tuloslaskelma on kunnanjohtajan talousarvioesityksessä alijäämäinen noin kolme miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmassa suunnitelmavuoden 2020 tuloslaskelma on noin 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja vuoden 2021 tuloslaskelma 2,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelmassa tilikausilta 2019 - 2021 kertyvät alijäämät nousevat 5,2 miljoonaan euroon ja kunnan asukaskohtaisen lainakannan on arvioitu nousevan 5 400 - 5 700 euroon vuoden 2021 loppuun mennessä. Lainakanta on nousemassa näin ollen kunnan osalta yli 200 miljoonaan ja kuntakonsernin osalta 300 miljoonaan euroon.

 

 

Kunnan käyttötalouden nettomenoja kuvaava toimintakate on vuonna 2019 noin 209 miljoonaa euroa negatiivinen. Toimintakate heikentyy vuoden 2018 talousarviosta 2,5 %, eli noin 5,2 miljoonaa euroa ja vuoden 2017 tilinpäätökseen nähden 8,5 %, 16,3 miljoonaa euroa. Suunnitelmavuosien 2020 - 2021 toimintakatteen kehitys on maltillista, joskin 2021 vuoden osalta sote- ja maakuntauudistuksen todelliset vaikutukset kunnan tulo- ja menorakenteeseen ovat edelleen vahvistamatta.

 

 

Kunnan käyttötaloutta kaikkien toimialojen osalta rasittaa suunnitelmakaudella erityisesti työmarkkinajärjestöjen solmimaan palkkaratkaisuun sisältyvät palkantarkistukset, joiden prosentuaalinen vaikutus henkilöstökuluihin vuoden 2019 talousarviossa on noin 2,2 prosenttia. Lisäksi lomarahojen leikkauksen poistumisen myötä lomarahojen normaalikertymät palautuvat työnantajalle maksettavaksi vuoden 2019 huhtikuusta lähtien. Toimialojen osalta merkittävin paine kohdistuu soteen, jossa ikääntyvän väestön palvelutarpeiden kasvu heijastuu erityisesti asumispalveluiden kysyntään. Sivistys- ja hyvinvointitoimialalla käyttötaloutta heikentävät varhaiskasvatuksen lakimuutokset sekä palveluyksiköiden kalusteiden päivitykset.

 

 

Verotulojen ennustetaan kasvavan vuodesta 2019 lähtien 6,0 - 3,3 prosenttia vuoteen 2021 saakka. Valtionosuudet ovat säilymässä vuoden 2018 tasossa vuonna 2019. Vuodesta 2020 eteenpäin valtionosuuksien kehityksen on ennustettu olevan laskeva.

 

 

Kunnan korkea investointitaso nostaa kunnan poistoja merkittävästi suunnitelmakaudella. Poistojen on arvioitu nousevan 19,9 miljoonasta 24,2 miljoonaan euroon suunnitelmakauden aikana. Kunnan investointitaso säilyy korkeana koko suunnitelmakauden ja sen ylitse. Bruttoinvestoinnit suunnitelmakaudella ovat yhteensä 133 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 124,7 miljoonaa euroa.

 

 

Kunnanhallitukselle on 1.10.2018 jaettu ja esitelty kunnanjohtajan tasapainotettu esitys vuosien 2019 - 2021 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi siihen liittyvine liitteineen.

 

Käsittelyjärjestys on liitteenä.

 

Esitys:

Kunnanhallitus aloittaa talousarvion ja -suunnitelman 2019 - 2021 käsittelyn.

 

 

Lisätietoja: kunnanjohtaja Outi Mäkelä, puh. 040 317 2100 ja talousjohtaja Ville Rajahalme, puh. 040 317 2080

 

 

 

Kunnanhallitukselle jaettiin vertailutietoja vanhan ja uuden toimintaorganisaation tuotoista ja kuluista sekä taulukko sote-palveluiden karsinnoista.

 

Päätös:

Kunnanhallitus aloitti vuosien 2019-2021 talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn kuulemalla toimialajohtajia. Käsittelyä jatketaan tiistaina 9.10.2018 klo 11.

 

______

KH § 246

 

 

Esitys:

Kunnanhallitus jatkaa vuoden 2019 talousarvion ja vuosien 2020 - 2021 taloussuunnitelman käsittelyä.

 

Päätös:

Kunnanhallitus kävi aluksi yleiskeskustelun. Kunnanhallitus hyväksyi talousarvio- ja taloussuunnitelman yleisperustelut seuraavalla lisäyksellä:

Talousarvion yleisperustelut -osan sitovuus -kohtaan lisätään:

Tulosaluetasoisesta sitovuudesta poikkeavat Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen, Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tulosyksiköiden määrärahat, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia toimintakate-tasolla (nettositovuus).

 

Yksityiskohtainen käsittely

 

KÄYTTÖTALOUSOSA

(mukaan lukien henkilöstösuunnitelma kohdittain)

 

YLIN PÄÄTÖKSENTEKO

Omaisuuden tuotot ja hallinta -tulosalue

Peltonen esitti, että toiminnan painopistealueista poistetaan lause: Erityisesti maata pyritään hankkimaan Klaukkalan ohikulkutien alueelta. Esitys raukesi kannattamattomana.

 

Rajamäen Uimahalli -tulosalue

Kunnanhallitus lisäsi senioriuintikortin tukemiseen 90 000 euroa.

 

Yhteiset toiminnot -tulosalue

Kunnanhallitus vähensi verotuskustannusten määräraha-arviota 40 000 euroa. Tekstiin lisättiin mainita, että Nurmijärvi on Kuuma -puheenjohtajakunta vuonna 2019.

 

Muutoin ylin päätöksenteko hyväksyttiin esittelijän esityksen mukaisesti.

 

KONSERNIPALVELUT

Viestintä ja markkinointipalvelut -tulosalue

Kunnanhallitus totesi, että ko. tulosalueelle laitetaan toiminnan kuvaukseen ja painopistealueisiin lisätekstiä.

 

Elinvoima- ja kuntakehityspalvelut -tulosalue

Peltonen Latvan kannattamana esitti, että perustetaan kaksi (2) uutta työllisyyskoordinaattorin tointa elinvoimalautakunnan esittämin perusteluin.

 

Asiassa suoritettiin seuraava äänestys:

 

Esittelijän esitys = jaa

Peltosen esitys = ei

 

Äänestyksen tulos:

jaa 9 ääntä: Raekannas, Hägg, Jalava, Pispala, Salonen, Sivula, Tapiolinna, Vaulamo, Räty

ei 2 ääntä: Latva, Peltonen.

 

Kunnanhallitus hyväksyi äänin 9-2 esittelijän esityksen.

 

Kunnanhallitus lisäsi tekstiin, että kunta liittyy Nurmijärven elinvoimaisuuden asialla (Nea ry) -nimiseen yhdistykseen, jonka tavoitteena on edistää yrittäjyyttä ja lisätä kunnan elinvoimaisuutta.

 

Vielä kunnanhallitus totesi, että kaikki toimialat tarkentavat sitovat tavoitteet mittareineen valtuustolle jaettavaan talousarvioesitykseen/-kirjaan.

 

Muutoin konsernipalvelut hyväksyttiin esittelijän esityksen mukaisesti.

 

SIVISTYS- JA HYVINVOINTITOIMIALA

Koulutuspalvelut -tulosalue

Pispala esitti, että perusopetuksen erityisopettajan virka palautetaan talousarvioon. Hägg esitti, että tuntikehystä muutetaan yhdellä (1) prosentilla siten, että vuodelle 2019 lisätään 87 500 euroa ja 210 000 euroa vuosille 2020 ja 2021 sisältäen erityisopettajan viran perustamisen. Painopisteistä poistetaan asiaa koskeva yliviivaus.

 

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Häggin esityksen.

 

Muutoin sivistys- ja hyvinvointitoimiala hyväksyttiin esittelijän esityksen mukaisesti.

 

YMPÄRISTÖTOIMIALA

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos -tulosyksikkö

Kunnanhallitus vähensi kuluja 32 000 euroa, koska kuntaosuus on pienentynyt.

 

Kunnanhallitus totesi, että siisteyskampanja jatkuu määrärahojen vähennyksestä huolimatta eikä sen pitäisi näkyä kuntalaisille. Asiasta raportoidaan kunnanhallitukselle neljännesvuosittain.

 

Muutoin ympäristötoimiala hyväksyttiin esittelijän esityksen mukaisesti.

 

INVESTOINTIOSA

3.3. Koulut

Peltonen mm. Latvan kannattamana esitti, että kirkonkylän lukio- ja kirjastohanke toteutetaan sivistyslautakunnan 23.8.2018 tekemän päätöksen mukaisesti. Euromääräiset vaikutukset tähän ja muihin koulu- ym. hankkeisiin ovat liitteenä.

 

Räty esitti, että tehdään periaatepäätös lukion rakentamisesta. Avoimeksi jää vielä, minä vuonna rakennetaan. Ensi vuonna valmistuu hankesuunnitelma ja palveluverkkosuunnitelman tarkistaminen, samoin yhteinen rehtori aloittaa vuonna 2019 ja soten vaikutus rahoitukseen tiedetään.

 

Rädyn esitys raukesi kannattamattomana.

 

Asiasta suoritettiin seuraava äänestys:

Esittelijän esitys = jaa

Peltosen esitys = ei

 

Äänestyksen tulos:

jaa 5 ääntä: Raekannas, Hägg, Salonen, Sivula, Tapiolinna

ei 6 ääntä: Jalava, Latva, Peltonen, Pispala, Vaulamo, Räty.

 

Kunnanhallitus on äänin 5-6 hyväksynyt Peltosen esityksen.

 

Salonen, Hägg, Tapiolinna, Raekannas ja Sivula ilmoittivat jättävänsä em. päätökseen eriävän mielipiteen (liite nro 2).

 

Muutoin investointiosa hyväksyttiin esittelijän esityksen mukaisesti.

 

LIIKELAITOKSET

Nurmijärven Vesi -liikelaitos

Hyväksyttiin esittelijän esityksen mukaisesti.

 

Aleksia -liikelaitos

Hyväksyttiin esittelijän esityksen mukaisesti.

 

TYTÄRYHTEISÖT

Hyväksyttiin esittelijän esityksen mukaisesti siten tarkennettuna, että Kiinteistö Oy Aitohelmeltä ja Kiinteistö Oy Aleksis Kiventie 14:sta pyydetään vielä tarkennuksia valtuustolle jaettavaan talousarvioesitykseen/-kirjaan.

 

LIITTEET

Kunnallistekniikan rakentamisohjelma

Vaulamo Latvan kannattamana esitti, että Tornimäentien rakentamiseen varataan 100 000 euroa vuodelle 2022, 100 000 euroa vuodelle 2023, 3,9 Me vuodelle 2024 ja 4 Me vuosille 2025 ja 2026.

 

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Vaulamon esityksen.

 

Muutoin liitteet hyväksyttiin esittelijän esityksen mukaisesti. Maankäytön toteutusohjelmasta vuosille 2019 - 2023 on erillinen pykälä.

 

Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma tarkistetaan vastaamaan käsittelyä.

 

Täten kunnanhallitus oli hyväksynyt edellä ilmenevin muutoksin kunnanjohtajan esityksen vuoden 2019 talousarvioksi ja vuosien 2020 - 2021 taloussuunnitelmaksi liitteineen. Kunnanhallitus antaa esityksen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

 

Viranhaltijat oikeutetaan tekemään laskennalliset tarkistukset ja tavoitteiden, tunnuslukujen, mittareiden, graafien ja muiden perusteluiden muutokset vastaamaan käsittelyä.

 

Päätökseen kuuluvat liitteet nrot 2 ja 3.

 

 

______

 

 

KV

Vuosien 2019 - 2021 talousarvio ja taloussuunnitelma on esitelty valtuustolle ja yhteistyöryhmälle tiedotustilaisuudessa 29.10.2018. Tällöin asiakirja on jaettu paikalla olleille valtuutetuille, ja muille se on toimitettu tämän jälkeen postitse.

 

 

Esityslistan liitteenä toimitetaan:

 

- talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyjärjestys

 

- lomake muutosesityksen tekoa varten.


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa