Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Liitteet
  Uusimaa-kaavan luonnos, kaavakartta
  Oikeusvaikutteinen liitekartta, Uusimaa-kaavan luonnosvaihe
  Merkinnät ja määräykset, Uusimaa-kaavan luonnosvaihe
  Selostus Uusimaa-kaavan luonnosvaihe
  Selostuksen liitekartat Uusimaa-kaavan luonnosvaihe
  Uusimaa-kaava pohjakartalla Nurmijärvi

Elinvoimalautakunta

§ 107

06.11.2018

 

Lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta

 

140/10.02/2017

 

ELINV § 107

Uudenmaan liitto pyytää Nurmijärven kunnan lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta 30.11.2018 mennessä. Luonnosaineisto on nähtävillä 8.10.-9.11.2018.

 

 

Uusimaa-kaava 2050 kattaa koko Uudenmaan maakunnan alueen ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaava kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan kaava korvaa nyt Uudellamaalla voimassa olevat maakuntakaavat.

 

 

Kaava koostuu kolmesta seudun vaihekaavasta, jotka laaditaan Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona toimii Uudenmaan rakennesuunnitelma. Oikeusvaikutukseton rakennesuunnitelma kattaa koko Uudenmaan ja siinä esitetään kokonaiskuva maakunnan aluerakenteesta vuonna 2050.

 

 

Luonnoksen kaava-aineistoon kuuluvat:

 

 

- seudun kaavojen luonnokset esitettynä yhdellä kaavakartalla

 

- merkinnät ja määräykset sekä oikeusvaikutteinen liitekartta

 

- kaavaselostus ja sen liitekartat

 

- Uudenmaan rakennesuunnitelma

 

- Uusimaa-kaavan taustaselvitykset

 

 

Lausuntoaineistot ovat saatavissa Uudenmaan liiton verkkosivuilla:

 

 

 

http://www.uudenmaanliitto.fi/kaavaluonnos

 

 

Luonnoksesta annetun palautteen pohjalta Uudenmaan liitto laatii kaavaehdotuksen, josta pyydetään lausunnot alkuvuodesta 2019. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville alkusyksystä 2019. Uusimaa-kaava 2050 on Tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa loppuvuodesta 2019.

 

 

Lausunto perustuu yhteiseen KUUMA-lausuntoon, johon on lisätty Nurmijärveä koskevia yksityiskohtia.

 

Esitys:

Elinvoimalautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se antaa seuraavan lausunnon Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta:

 

 

Nurmijärven kunta pitää hyvänä, että rakennesuunnitelma on muutettu oikeusvaikutuksettomaksi taustavisioksi. Tämä selkeyttää seutujen vaihekaavojen ja rakennesuunnitelman välistä suhdetta.

 

 

Kasvun kestävä ohjaaminen

 

 

Uusi maakuntakaava ohjaa kasvua voimakkaasti seudun ytimeen ja jättää kehyskunnille roolin toimia pääkaupungin viherkehänä. Viherteemaa käsitellään otsikolla ympäristön voimavarat ja vetovoima. KUUMA-kunnilla on yli 300 000 asukkaan voimavarat ja vetovoimana asukastoiveiden mukainen kasvu. Maakuntakaavan rooli ei saa olla kasvua ja kehittymistä rajoittava, vaan kestävää kasvua pitää mahdollistaa koko seudulle.

 

Kuuma-kunnat haluavat tarjota monipuolisia asumisen mahdollisuuksia asukkailleen. Tiiviin keskusta-asumisen lisäksi kehitetään pientaloalueita, jotka yleensä laajentavat nykyisiä taajamia. Mittakaavaltaan tämän kaltainen pientalorakentaminen ei ole sellaista, että sen sijoittumista pitäisi maakuntakaavakartalla ohjata. Yleinen suunnittelumääräys: "Alue- ja yhdyskuntarakennetta tulee kehittää olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen" on riittävä. Kun lisäksi luonnoksen yleisissä suunnittelumääräyksissä todetaan: "Ennen yhdyskuntarakenteen laajentamista uusille alueille on selvitettävä nykyisten taajamien täydennysrakentamismahdollisuudet ja niiden kehittämispotentiaali kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta", tarvetta tarkoille taajamarajauksille maakuntakaavakartalle ei ole.

 

Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke -merkintä on yksi suurimmista yksittäisiin kaavamerkintöihin kohdistuvista muutoksista. Graafisesti esittämistapa on sama kuin nykyisissä maakuntakaavoissa oleva taajamatoimintojen alue, mutta merkinnän ohjausvaikutus on erilainen.

 

Taajamatoimintojen alueisiin kohdistuva muutos aiheuttaa epäselvyyttä uuden merkintätavan oikeusvaikutuksesta. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen suunnittelumääräyksessä todetaan, että vyöhykkeen sijainti ja laajuus on määriteltävä tarkemmin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Koska kyseistä merkintää on varsin merkittävästi supistettu voimassaolevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueisiin nähden, jää vielä epäselväksi missä määrin vyöhykkeen sijaintia ja laajuutta voidaan lopulta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa määritellä.

 

Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeitä on osoitettu nyt vain suurempien keskusten ympärille, joten merkintää on käytetty liian suppeasti ja määräyksen sisältö rajoittaa kasvua. Kehittämisvyöhykkeiden tulee olla suurempia ja yleispiirteisempiä, eikä merkintään liittyvät määräykset saa estää taajamien kehittämistä.

 

Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet tuleekin osoittaa Uusimaa-kaavassa vähintään samalla laajuudella, kuin MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksen ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet, jotta vältytään turhilta tulkintaeroilta eri suunnitelmien välillä. Helsingin seudun kuntien yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyö, MAL-suunnitelma, on ollut vireillä samaan aikaan maakuntakaavan kanssa. MAL-suunnitelma perustuu pääosin samoihin selvityksiin kuin maakuntakaavatyö ja molempia on tehty yhteistyössä. Maakuntakaavaan on kuitenkin merkitty osin erilaiset taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet, jotka vastaavat MAL-suunnitelman ensisijaisia kehittämisvyöhykkeitä. Yli 10 vuotta voimassa olleiden maakuntakaavojen kehitettävää tiivistä taajamamerkintää ei tule muuttaa toteuttamista estäväksi määräykseksi alueella, joka on ensisijaiseksi kehittämisalueeksi merkitty kohde kuntien ja valtion yhteisessä MAL-suunnitelmaluonnoksessa.

 

Nurmijärvellä Klaukkala ja Kirkonkylä on osoitettu keskuksina ja Rajamäen merkintä on pieni keskus. Nämä merkinnät mahdollistavat kaupan sijoittamisen keskusta-alueille, joilla ei rajoiteta kaupan määrää. Klaukkalaan ja Kirkonkylään on osoitettu taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke. Rajamäen alue tulisi myös osoittaa taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeeksi ja keskukseksi. Rajamäen alue on kehittynyt kaupallisesti aivan lähiaikoina, mitä ei ole otettu huomioon keskuksia koskevissa selvityksissä.

 

 

Elinkeinot ja kauppa

 

Keskustatoimintojen osalta kaavamerkinnät ja -määräykset ovat toimivia. Keskusta-alueen sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa (kunnan/kaupungin) suunnitelmassa. Maakuntakaava ohjaa keskustojen kehittämiseen monipuolisina ja saavutettavuudeltaan hyvinä asumisen ja palveluiden alueina. Keskustatoimintojen alueille (valtakunnan keskus, keskus, pieni keskus) ei ole osoitettu kerrosalaan sidottua rajoitetta kaupan toiminnoille, mikä hyvin tukee tavoitetta ohjata kaupan toiminnat ensisijaisesti keskusta-alueille.

 

Palvelukeskittymän merkinnän kuvaus pitää ilmeisesti sisällään oletuksen, että kyseessä on jo vanhastaan olemassa oleva pieni taajama. Merkintää tulee kuitenkin kehittää niin, että sillä mahdollistettaisiin myös uusien taajamien ja suunnittelumääräysten mukaisten lähipalveluiden, työpaikkojen ja asumisen keskittymien kehittäminen. Kirkkonummen kohdalla yksi tällainen merkittävä kehittämisalue on Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 osoitettu Sundsbergin lähipalvelukeskus, joka tulee osoittaa palvelukeskittymänä.

 

Nurmijärvellä Ilvesvuoren ja Mäyränkallion alueille on osoitettu laaturajoitettu kaupan alue. Jatkossa tulee yhteistyössä kunnan kanssa pohtia, onko tarkoituksenmukaista em.alueiden osalta muuttaa niiden enimmäiskerrosalaa siten, että Ilvesvuoren alueelle osoitetaan enemmän kuin 30 000 k-m2 ja vastaavasti Mäyränkallion alueelle vähemmän kaupan kerrosalaa.

 

 

 

Liikkuminen ja logistiikka

 

 

Lentokentän merkitys koko alueen kehityksen kannalta on olennainen ja sen toimintaedellytykset tulee turvata myös kaavallisesti. Helsinki-Tallinna -tunneli tarjoaa loistavan liityntäyhteyden koko Suomen logistiikkaverkon kehittämiselle. Lentokentän yhteyteen sijoittuessaan tunneli tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää lähialuetta vahvana logistiikan keskittymänä. Kehä IV-yhteys on liikenneverkon erittäin merkittäviä solmukohtia tukeva seudun poikittainen liikenneyhteys ja osa tätä kokonaisuutta. Yhteys Hanko-Hyvinkää radalle tulisi saada linjattua, jotta ratayhteys voidaan ottaa huomioon kuntatason päätöksenteossa ja lupahallinnossa maaseutualueilla. Maakuntakaavassa on syytä varautua siihen, että Klaukkalan pohjoispuolella Tallinna-Helsinki -tunnelin jatketta voidaan käyttää henkilöliikenteen raideyhteytenä kehäradalta Klaukkalan kautta Hangonradalle. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden Nurmijärven ja Rajamäen taajamien saamiseen henkilöjunayhteyden piiriin sekä yhteyden kehärataan.

 

Kaavaluonnoskartalla esitetty Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteyksien kokonaisuus (Järvenpää - Nurmijärvi -yhteys, Kehä IV, Itäinen radanvarsitie + Hyvinkään itäinen ohikulkutie) on linjassa HLJ 2015 -suunnitelmassa ja valmistelussa olevan MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksessa esitetyn kanssa. MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksessa Järvenpää - Nurmijärvi -yhteys on sisällytetty ensimmäisen kauden (2019 - 2030) hankkeisiin, Kehä IV jälkimmäiselle kaudelle (2031 - 2050). Kehä IV:n suunnitteluvalmiutta pyritään edistämään jo ennen vuotta 2030.

 

Kantatie 55 tulee luokitella valtakunnallisesti merkittäväksi väyläksi osana Kehä V -kokonaisuutta, joka ulottuu Hangosta Porvooseen saakka. Myös kantatien 51 merkitys runkoväylänä tulee tunnistaa. KUUMA-johtokunta on runkoverkkoasetusluonnosta koskevassa lausunnossaan esittänyt kantateitä 51 ja 55 sisällytettäväksi valtakunnalliseen maanteiden runkoverkkoon.

 

Rakennekaavasta rakennesuunnitelmaksi muuttuneessa kartassa otetaan vahvasti kantaa eri raideratkaisuiden toteuttamisjärjestykseen, mutta rakennesuunnitelma ei tule olemaan oikeusvaikutteinen. Kukin seutu haluaa edistää oman suuntansa raidehanketta ja HSL haluaa keskittyä PKS-kuntien pikaraiteisiin ja metroon. Onko uusien ratainvestointien toteuttamisjärjestyksen esittäminen tai päättäminen enää maakuntatason asia?

 

Kerava-Nikkilä radan (KeNi-rata) henkilöliikenteen käynnistäminen -hanke kuuluu todennäköisesti vuoteen 2030 mennessä toteutettaviin liikenneinvestointeihin. Nikkilässä ja Talmassa onkin käynnissä asemien ja asemanseutujen suunnittelu, joissa asemien läheisyyteen kaavoitetaan tiivistä asutusta ja asema toimii kävely- ja pyöräteiden sekä julkisen liikenteen ja liityntäpysäköinnin solmupisteenä. KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistäminen tukee kaavan tavoitteita, erityisesti joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisäämistä sekä päästövähennystavoitteita. Joukkoliikenteen vaihtopaikat tulisi merkitä Nikkilään ja Sipoonlahden liittymäalueelle, johon on tavoitteena saada pikavuorojen pysäkki.

 

Lentorataa tulisi kehittää myös paikallisliikenteen näkökulmasta tai ainakin lähiliikenteen tuomat mahdollisuudet tulisi perusteellisesti selvittää, ennen kuin radan sijainti ja käyttötarkoitus linjataan sitovasti kartalle. Lentorata toteutuessaan myös nopeana lähiliikenneyhteytenä tarjoaisi merkittävät kehittämis- ja tiivistämismahdollisuudet uusien asemien ympäristöille, kuten Hyrylälle.

 

Espoo-Salo oikorataa suunnitellaan parhaillaan kaksiraiteisena nopeana yhteytenä, mikä toteutuessaan mahdollistaa noin tunnin matka-ajan Turun ja Helsingin välillä ja paikallisjunaliikennettä Lohjalta Helsinkiin. Osuudesta Espooseen on jo laadittu ratasuunnitelma, Salo-Turku ratavälin kaksoisraiteesta laaditaan parhaillaan ratasuunnitelmaa ja Espoo-Salo oikoradasta laaditaan yleissuunnitelmaa, joka valmistuu 2020. Tähän aikatauluun nähden radanvarren taajamissa pitää jo voida ennakoida tuleva maankäyttö yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

 

Hyrylän itäisen ohikulkutien jatke puuttuu kartasta, väylä on kuitenkin seudullisesti merkittävä. Merkitys tulee vielä korostumaan Rykmentinpuiston rakentumisen myötä. Myös Isolammintien jatke Mäntsälästä puuttuu kaavaluonnoskartalta, se on oleellinen maankäytön kehittämistä tukeva hanke ja tulee lisätä kaavakartalle.

 

Valtakunnallisesti merkittävät valtatiet 1, 3, 4 ja 7 muuttuvat kaavaluonnoksessa maakunnallisesti merkittäviksi maanteiksi Kehä III sisäpuolella. KUUMA-seudun kannalta on kuitenkin tärkeää säilyttää väylien valtakunnallinen status myös Kehä III:n sisäpuolisella alueella, sillä seudun ytimessä sijaitsevien joukkoliikenteen ja tavaraliikenteen kannalta tärkeiden valtakunnallisten solmupisteiden saavutettavuus tulee turvata. Runkoverkkoasetusluonnoksessa sisääntuloväylien rooli pitkämatkaisessa joukko- ja tavaraliikenteessä on tunnistettu.

 

Liityntäpysäköintialueet on esitetty oikeusvaikutteisella liitekartalla. KUUMA-seutu kuitenkin pitäisi hyvänä ratkaisuna liipy-alueiden sisällyttämistä myös varsinaiseen kaavakarttaan. Alueet on tunnistettu oikein.

 

Nurmijärven alueella vt 25:n kaksiajorataista osuutta tulee jatkaa länteen päin yli nykyisen Rajamäentien liittymän ja samalla linjata Rajamäentie nykyiseen Herusten liittymään kuten vt 25:n kehittämissuunnitelmassa on esitetty. Parhaillaan laaditaan vt 25:n aluevaraussuunnitelma, jossa tullaan esittämään aiemman kehittämissuunnitelman mukainen ratkaisu kaksiajorataisen osuuden ja Rajamäentien linjauksen osalta.

 

Nurmijärven kunta pitää hyvänä, että Klaukkalan radan varaus säilyy maakuntakaavassa, vaikkakin sen toteutus saattaa ulottua maakuntakaavan tavoitevuoden jälkeiseen aikaan.

 

Nurmijärven kunta pitää tärkeänä, että Tallinna-tunnelin jatkon linjausta Hanko-Hyvinkää-radalle selvitetään mahdollisimman pian. Ja samalla tulee selvittää, miten nykyiset taajamat voidaan kytkeä ratalinjaukseen.

 

Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue-merkintä on osoitettu vt25:n varrelle vt3:n länsipuolelle. Tosiasiallisesti merkinnän mukainen toiminta tulee jatkossa sijoittumaan Hyvinkään alueella myös vt3:n itäpuolelle. Em. merkintä tulisikin olla myös vt3:n itäpuolelle, jotta jatkossa sen sijainnista ja ulottuvuudesta ei tehdä tulkintoja, jotka eivät mahdollista edellä kuvattua tulevaisuutta.

 

Valtakunnallisesti merkittävän kaksiajorataisen tien määräyksessä on sanottu, että uusi eritasoliittymä voidaan rakentaa, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät. Yksi näistä ehdoista on "liittymä palvelee valtakunnallista tai seudullista liikenneverkkoa" Jos kaikkien ehtojen tulee täyttyä, niin se estää mm. vt 25 varren tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueeseen liittyvän eritason toteuttamisen. Määräystä tuleekin muuttaa tältä osin.

 

Lentoliikenteen laskeutumisvyöhyke

 

 

Luonnoksessa on esitetty lentoliikenteen laskeutumisvyöhyke, jonka kuvaus on: Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteen laskeutumisvyöhykkeet, joilla melutaso LDEN on keskimäärin alle 55 dBA ja melu on toistuvaa. Määräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa lentomelu huomioon. Merkintä tulee poistaa.

 

Laskeutumisvyöhykkeen merkitys on jäänyt kaavamääräyksessä epäselväksi. Vaarana on, että se tosiasiallisesti rajoittaa tai estää alueiden käyttöä nykyisestä.

 

Uhkana on, että alueiden kaavoitus vaikeutuu huomattavasti ja selvitystarve kasvaa dramaattisesti. Laskeutumisvyöhyke-merkinnät koskevat monessa kunnassa juuri niitä alueita, joita on tarkoitus täydennysrakentaa VAT:ien mukaisesti MAL-tavoitteiden saavuttamiseksi. Määräys esitetyssä muodossa on niin väljä, että sen perusteella Finavia ja Trafi voivat vaatia, ettei herkkiä toimintoja tulisi sijoittaa näille alueille ollenkaan. Mikäli määräys jää tuollaiseksi, sen tulkinta on mahdollisesti haettava korkeimmasta hallinto-oikeudesta jokaisen asemakaavahankkeen yhteydessä, mikä ei ole hyvää suunnittelua.

 

Laskeutumisalueiden rajaukset eivät perustu riittäviin selvityksiin. Finaviaa sitovat lentokentän ympäristöluvan mukaiset verhokäyrät ja lentoliikenteen kehittämisessä on keskityttävä melunhallintaan teknisillä keinoilla, eikä lentomelu saa halvaannuttaa metropolialueen asuntorakentamista.

 

Lentoliikenteen laskeutumisvyöhyke on maakuntakaavaluonnokseen merkitty huomattavasti laajempana kuin Finavian saamassa ympäristöluvassa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Finavia voi saada jatkossa ympäristöluvan, joka sallii melun aiheuttamisen aiempaa laajemmalla alueella. Kuitenkin ympäristöluvan yhteydessä Finavia on todennut useita keinoja, joilla lentomelua voidaan teknisin ja toiminnallisin menetelmin hallita ja vähentää. KUUMA-kuntien näkemyksen mukaan lentomelua tulee hallita ensisijaisesti vähentämällä melun aiheutumista eikä sallimalla Suomen tiiveimmin asutettujen alueiden altistamista enemmälle melulle.

 

Lentoliikenteen laskeutumisvyöhykkeen määräys:"Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa lentomelu huomioon." Em. määräystä voidaan tulkita jatkossa hyvin eri tavoin. Määräyksellä ei saa luoda uutta lentomeluvyöhykettä, joka estää esimerkiksi Kirkonkylän taajaman kehittämisen. Selostuksen tulkintaohjeen mukaan kuitenkin kyse olisi siitä, että melulle herkkien toimintojen osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota ääneneristävyyteen. Määräystä tulisikin selkeyttää, jos merkintää ei poisteta.

 

 

Ympäristön voimavarat ja vetovoima

 

 

Suojelualuemerkinnän kuvauksessa kerrotaan, että suojelualueena voi olla alue, jolle viranomainen tehnyt hallinnassaan olevaa aluetta koskevan suojelun turvaavan päätöksen. Pienet alueet on merkitty kaavakartalle aivan liian yksityiskohtaisilla merkinnöillä tälle kaavatasolle. Osa alueista ei perustu mihinkään päätökseen tai välttämättä edes sisällä maakunnallisia suojeluarvoja. Näillä perusteilla ei tule merkitä alueita sitovina kaavakartalle. KUUMA-kunnat tulevat esittämään näitä muutostoiveita omissa lausunnoissaan.

 

Luonnoksessa on yleismääräys, jossa hajarakentamisen ohjauksessa on otettava huomioon Helsingin seudun viherkehän toteuttamisedellytykset. Määräys on selkeä, kun kyseessä on maakuntakaavaan merkitty virkistys- tai suojelualue ja nämä ovatkin yleensä julkisessa omistuksessa. Haasteita on luvassa suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamistarpeen lupaharkinnassa, kun kohde sijoittuu viheryhteystarvemerkinnän tuntumaan. Mikäli haettu rakentaminen sulkisi tai merkittävästi kaventaisi ainoaa mahdollista yhteyttä, voiko kunnalle/kaupungille tulla korvausvelvollisuus, mikäli rakentamiselle ei olisi muita maankäytöllisiä esteitä? Kaikissa kunnissa ei ole yleiskaavoja, jotka jo ohjaisivat rakentamista ja lupaharkinnassa ainoa lainvoimainen kaava on silloin maakuntakaava. Viheryhteystarvemerkinnän rooli rakentamista rajoittavana tekijänä korostuu myös silloin, kun tehdään yksityiskohtaisempaa kaavaa ja viheryhteystarpeen sijainnista, ulottuvuuksista ja hoitotasosta nousee erimielisyyksiä.

 

Yleisemmällä tasolla KUUMA-kunnat eivät halua profiloitua pääkaupunkiseudun viheralueiksi. Tiivistyvien kaupunkiseutujen päivittäiset virkistystarpeet tulee hoitaa asukkaita lähellä, kävelyetäisyydellä. Laajemmat retkeilymaastot on jo muodostettu kansallispuistoiksi tai virkistysalueiksi. Näitä voidaan tarpeen tullen perustaa lisää, mikäli valtio tai kunnat ostavat tähän tarkoitukseen maata. Maakuntakaavalla ei saa määritellä kaikkia kehyskuntien rakentamattomia alueita kategorisesti viherkehäksi, jossa rakentaminen haittaa pääkaupunkiseudun virkistäytymismahdollisuuksia.

 

Arvokas geologinen muodostelma -merkinnät ovat kaavakartalla hyvin pieninä siruina, eikä niiden sijainti tai merkitys aukea tässä mittakaavassa. Perustuvatko merkinnät yhä vanhaan Helsingin seutukaavaliiton tekemään selvitykseen vuodelta 1992? Vanhat merkinnät ovat periytyneet maakuntakaavaan, eikä niihin ole ollut helppo ottaa kantaa missään vaiheessa, kun maanomistajien tai viranomaisten on mahdotonta kohdentaa merkintöjä maastoon maakuntakaavakartan yleispiirteisyydestä johtuen. Osa merkinnöistä näyttää vanhentuneen, tai ainakaan arvot eivät enää ole maakunnallisia.

 

Pohjavesialueiden merkinnöissä on tarkistamisen tarvetta, kartalle tulisi laittaa viimeisimmät pohjavesirajaukset.

 

Moni RKY-kohde jää kaavakartalla muiden merkintöjen alle, eikä kaavakartan tulkitseminen ole näiltä osin selkeää. Pienimmät aluerajaukset tulisi muuttaa kohdemerkinnöiksi aluemerkinnän sijaan.

 

Merkintöjen ja määräysten osalta maakunnan viherrakenteeseen liittyvät kaavamerkinnät ja -määräykset ovat aikaisempaa toimivampi kokonaisuus.

 

Kaavassa on useita geologisesti arvokkaita muodostumia Nurmijärven alueella, jotka ilmeisesti periytyvät seutukaavoista ja aiemmista maakuntakaavoista. Näistä kohteista tulisi olla kohdekortit, joista ilmenisi perusteet merkinnöille kohteittain, jotta ei tarvitse lähteä etsimään tietoa vanhoista seutukaavoista ja maakuntakaavoista ja niiden aineistosta.

 

Nurmijärvellä Myllykosken ja Kirkonmäen merkittävien kulttuuriympäristöjen merkinnät peittyvät muiden merkintöjen alle. Olisiko ne syytä osoittaa kohdemerkinnöillä?

 

Kaanaan metsän Natura 2000-alueen osalta ei ilmene, että kyse on Natura 2000-alueesta.

 

Virkistyskäytön kohdealueena on osoitettu Nukari, Nukari/Vantaanjoen varsi ja Myllykoski. Nukari/Vantaanjoen varsi -kohdemerkinnän seudullista merkitystä tulee vielä selvittää. Joen varrella ei ole esim. lainkaan kunnan maanomistusta. Nukari ja Myllykoski ovat selkeitä seudullisesti merkittäviä virkistyskohteita koskineen ja ympäristöineen.

 

 

Muuta

 

Suunnitellun Perttula-Röykkä-Rajamäki voimajohdon osalta tulisi osoittaa itäisin vaihtoehtoinen linjaus eli VE2.

 

Kaavaluonnoksessa on esitetty useita vedenhankinnan kannalta arvokkaita pintavesialueita enemmän kuin voimassa olevissa maakuntakaavoissa. Selostuksesta ei kuitenkaan löydy perusteita niiden lisäämiseen. Nurmijärven alueella Valkjärvi, Kyläjoki/Luhtajoki ja Lepsämänjoki Härkälänjoen haarasta pohjoiseen ja Palojoki on osoitettu em. merkinnällä.

 

Pohjavesialueet pitää tarkistaa Nurmijärven osalta. Uusimmassa luokituksessa pohjavesialueita on poistunut ja joidenkin alueiden rajaukset ovat muuttuneet.

 

Nurmijärvellä Ilvesvuoren ja Mäyränkallion kaltaisia työpaikka-alueita ei ole osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa. Jatkossa maakuntakaava ei kuitenkaan saa estää em.kaltaisten työpaikka-alueiden toteuttamista.

 

Voimassa olevissa maakuntakaavoissa Röykän ja Kiljavan sairaaloiden alueet on osoitettu palvelujen alueina. Nyt kaavaluonnoksessa niiden alueet on osoitettu virkistysalueina. Em. sairaala-alueiden kehittäminen tulee olla mahdollista, jotta niiden kulttuurihistorialliset arvot saadaan turvattua.Mutta onko kehittämisen perustuttava virkistysalueen merkintään?

 

Yleisten määräysten mukaan keskusten ja taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolella tapahtuvan asuin- ja työpaikkarakentamisen tulee ensisijaisesti sijoittua olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen taajamiin ja kyliin.Kyliä ei ole osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa kuten ei myöskään taajamia. Taajamat ja kylät käsitteillä ei ole yksiselitteistä tulkintaa ja tämä johtaa jatkossa tulkintaeroavaisuuksiin.

 

Yleistä

 

Karttaesitys, jossa kaikki kolme vaihekaavaa on esitetty samalla kartalla, on toimiva kokonaisuuden hahmottamiseksi. Samaa esitystapaa toivotaan käytettävän jatkossakin.

 

Kartan mittakaavan huomioon ottaen eri merkintöjen osoittaminen kaavakartalla on haastavaa. Siitä huolimatta kaikkien merkintöjen tulee hahmottua kartalta sellaisellekin lukijalle, joka ei osaa niitä etsiä aiemman tietämyksen pohjalta.

 

Lisätietoja: yleiskaavapäällikkö Anita Pihala, puh. 040 317 2045

 

Asian käsittely:

Keskustelun kuluessa Haapalainen teki muutosesityksen, että kappaleen "Elinkeinot ja kauppa" viimeinen lause muutetaan seuraavalaiseksi:

 

 

 

"Jatkossa tulee yhteistyössä kunnan kanssa pohtia, onko tarkoituksenmukaista em.alueiden osalta muuttaa niiden enimmäiskerrosalaa siten, että Ilvesvuoren alueelle osoitetaan enemmän kuin 30 000 k-m2."

 

Elinvoimalautakunta hyväksyi yksimielisesti Haapalaisen tekemän muutosesityksen.

 

Keskustelun kuluessa Suomi esitti lisättäväksi "Lentoliikenteen laskeutumisvyöhyke" kappaleen jälkeen uuden kappaleen:

 

Lentomelualue Lden 55 - 60 dBA

 

Luonnoksessa on esitetty lentomelualue Lden 55 - 60 dBA, jonka kuvaus on: "Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman melualue, jolla melutaso LDEN on 55-60 dBA.". Kyseisen lentomelualueen määräyksen mukaan "Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa saa osoittaa uutta melun haittavaikutuksille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista.". Määräys tulee muuttaa selkeämmäksi.

 

Alueelle sallitun rakentamisen määrä tai luonne on jäänyt kaavamääräyksessä epäselväksi. Uhkana on, että alueiden kaavoitus vaikeutuu huomattavasti ja selvitystarve kasvaa. Määräys esitetyssä muodossa on niin väljä, että sen perusteella Finavia ja Trafi voivat vaatia, ettei herkkiä toimintoja tulisi sijoittaa näille alueille ollenkaan. Mikäli määräys jää esitetynlaiseksi, sen tulkinta on mahdollisesti haettava korkeimmasta hallinto-oikeudesta jokaisen asemakaavahankkeen yhteydessä, joka ei ole hyvää suunnittelua. Myös aaltoviivalla esitetyn verhokäyrän tulkinta on epäselvää. Lentoliikenteen verhokäyrä on maakuntakaavaluonnokseen merkitty laajempana kuin Finavian saamassa ympäristöluvassa.

 

Melualueiden rajaukset eivät perustu riittäviin selvityksiin. Finavian esittämä uusi verhokäyrä laajentaisi Lden 55 dB aluetta siten, että olemassa olevaa asutusta tulisi jäämään lentomeluvyöhykkeille tai vaikeuttaisi uusien alueiden kaavoitusta. On myös epätodennäköistä, että todellista lentomelua kuvaava LAeq24h yli 55 dB laajenisi koskemaan Nurmijärveä, sillä Finavian vuosien saatossa tehtyjen lentomeluselvitysten aikana lentomelu on vähentynyt ja 55 dB ylittävä alue on siirtynyt lähemmäksi lentokenttää. Nurmijärven kunta ei hyväksy uuden verhokäyrän laajentamista Nurmijärven suuntaan sen epätodennäköisen toteutumisen johdosta.

 

Luonnoksessa esitetty lentomelualueen Lden 55 - 60dBA määräys: "Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa saa osoittaa uutta melun haittavaikutuksille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista." tulee korvata kokonaisuudessaan muotoon: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle ei tule sijoittaa uusia asuinalueita. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista.".

 

Elinvoimalautakunta hyväksyi yksimielisesti Suomen tekemän lisäysesityksen.

 

 

Päätös:

Elinvoimalautakunta hyväksyi esittelijän esityksen edellä todetulla muutoksella sekä lisäyksellä.

 

 

Päätökseen kuuluu liite nro 7.

 

_____


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa