Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

Liitteet
  Kuntalaisaloite englanninkielisen luokan perustamisesta Nurmijärvelle

Sivistyslautakunta

96

13.12.2018

 

96

Vastaus kuntalaisaloitteeseen englanninkielisen luokan perustamisesta Nurmijärvelle

 

SIVIS

Kuntalain 23 §:n 1 momentin mukaan kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.

 

 

Nurmijärven kuntaan 3.9.2018 saapuneessa aloitteessa (liite 3) esitetään, että Nurmijärven kunta perustaa perusopetukseen englanninkielisen luokan, joka aloittaa 1. luokalta ja toimii läpi koko alakoulun. Aloitteen on allekirjoittanut yhteensä 110 henkilöä. Kunnan hallintosäännön 146 §:n 1 momentin mukaan aloitteen käsittelee se kunnan viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Jos toimivaltainen viranomainen on toimielin, on aloitteista ja aloitteiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä annettava toimielimelle tieto.

 

 

Sivistystoimiala on valmistellut aloitteeseen seuraavan vastauksen:

 

Perusopetuslain 10 §:n 1 momentissa säädetään, että koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta.

 

 

Koulut ovat yksikielisiä, koska opetus on lain mukaan järjestettävä erikseen kummallekin kieliryhmälle. Kouluissa voidaan perusopetuslain 10 §:n 4 momentin mukaan järjestää opetusta muulla kuin lain 10 §:n 1 momentissa mainitulla kielellä. Tällöin on kyse kaksikielisestä opetuksesta.

 

 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan kaksikielinen opetus voidaan toteuttaa laajamittaisena kaksikielisenä opetuksena, joka voidaan jakaa kotimaisten kielten varhaiseen täydelliseen kielikylpyyn ja muuhun laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen. Sitä voidaan antaa myös suppeampana kaksikielisenä opetuksena, josta käytetään nimitystä kielirikasteinen opetus. Joskus kaksikielistä opetusta toteutetaan muilla kuin kotimaisilla kielillä kielikylvyn tapaan. Tällainen opetus, samoin kuin mahdolliset kestoltaan lyhyemmät kielikylpyohjelmat katsotaan kuuluvaksi muun kaksikielisen opetuksen piiriin.

 

 

Kotimaisten kielten varhaisella täydellä kielikylvyllä tarkoitetaan varhaisintaan kolmevuotiaana ja viimeistään esiopetuksesta alkavaa ja perusopetuksen loppuun kestävää ohjelmaa, jossa osa opetuksesta järjestetään koulun varsinaisella opetuskielellä ja osa toisella kotimaisella kielellä tai saamen kielellä. Kielikylpykielellä annettavan opetuksen osuus varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä on koko ohjelman ajan vähintään 50 % niin, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kielikylpykielen

 

osuus on lähes 100 %, vuosiluokilla 1-2 noin 90 %, vuosiluokilla 3-4 noin 70 % ja vuosiluokilla 5-9 keskimäärin 50 %. Osuus lasketaan vuosiluokan koko tuntimäärästä.

 

 

 

Muussa laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa käytetään koulun opetuskielen lisäksi yhtä tai useampaa muuta kieltä. Käytettävästä kielestä käytetään nimitystä kohdekieli.

 

Laajamittaisella kaksikielisellä opetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa vähintään 25 % perusopetuksen koko oppimäärän opetuksesta järjestetään kohdekielellä. Osuus lasketaan koko tuntimäärästä niillä vuosiluokilla, joilla laajamittaista kaksikielistä opetusta toteutetaan. Laajamittainen kaksikielinen opetus voi alkaa jo esiopetuksessa ja kestää koko perusopetuksen ajan tai vain

 

osan siitä.

 

 

Kielirikasteisella opetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa alle 25 % oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä. Osuus lasketaan koko tuntimäärästä niillä vuosiluokilla, joilla kielirikasteista opetusta toteutetaan. Kielirikasteista opetusta voi olla jo esiopetuksessa, ja se voi kestää koko perusopetuksen ajan tai vain osan siitä.

 

 

Kaksikielisellä opetuksella pyritään saavuttamaan hyvä ja monipuolinen kielitaito sekä koulun opetuskielessä että kohdekielessä. Kaksikielisen opetuksen pitkän tähtäimen tavoitteena on perustan luominen elinikäiselle kielten oppimiselle sekä kielten ja kulttuurien moninaisuuden arvostamiselle. Kaksikielisessä opetuksessa oppilaille tarjotaan autenttinen kielenkäyttöympäristö.Tavoitteeseen pyritään järjestämällä äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kielikylpykielen/kohdekielen tuntien lisäksi eri oppiaineiden opetusta kummallakin kielellä ja hyödyntämällä molempia kieliä koulun arjessa myös opetuksen ulkopuolella. Opetuksen järjestäjä määrittelee paikallisesti kielikylpykielen/kohdekielen sisällöt ja tuntimäärän. Kielikylpykieli/kohdekieli on yleensä samalla oppilaan A1-kieli.

 

 

Kaikissa oppiaineissa tulee saavuttaa valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteet.

 

 

Nurmijärven kunta selvittää vuoden 2019 aikana perheiden kiinnostusta kaksikieliseen opetukseen suomen ja englannin kielillä. Lisäksi selvitetään kaksikielisen opetuksen kustannukset sekä vaihtoehtoisia opetuksen järjestämispaikkoja. Mikäli kiinnostusta kaksikieliseen opetukseen on riittävästi ja opetuksen aloittamiseen päädytään, kaksikielinen opetus on mahdollista aloittaa aikaisintaan lukuvuoden 2020-2021 alussa. Ennen mahdollisen opetuksen aloittamista tulee päättää ja kuvata opetussuunnitelmassa:

 

 

Esitys:

Sivistyslautakunta päättää antaa esittelytekstin mukaisen vastauksen kuntalaisaloitteeseen.

 

Lisätietoja: opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh. 040 317 2401


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa