Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Liitteet
  H_Liitu_TOP10
  Kv 20.6.2018 § 67 äänestys

Tekninen lautakunta

§ 31

19.04.2018

Tekninen lautakunta

§ 38

24.05.2018

Kunnanhallitus

§ 153

11.06.2018

Valtuusto

§ 67

20.06.2018

 

Valtuustoaloite kevyen liikenteen verkoston arvioinnista ja turvattomien tieosuuksien priorisoinnista

 

1016/10.03.01.02/2017

 

TEKLA § 31

Keskustan valtuustoryhmä ym. yhteensä 45 valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessa 20.12.2017 (liite A), että kunta päivittäisi viipymättä vuoden 2010 suunnitelman kevyen liikenteen väylästöstä. Lisäksi esitetään, että arvioitaisiin turvattomiksi tieosuuksiksi luokitellut tiet kevyen liikenteen väylien rakentamisen suhteen ja laskettaisiin, kuinka paljon rahoitusta tarvittaisiin lisää, jotta esim. nämä kiireellisimmät väylät saataisiin tehtyä. Aloitteessa esitetään, että laadittaisiin kustannusvertailu myös eri päällysteiden suhteen: onko mahdollista saada enemmän kilometrejä, jos teemme Nurmijärven maalaismaisemassa enemmän kevyen liikenteen väyliä ilman asfalttipäällystettä (vrt. kivituhka).

 

 

Aloite on lähetetty tekniselle lautakunnalle valmisteltavaksi 16.4.2018 mennessä.

 

 

Vastine Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelman 2010 ja liikenneturvallisuussuunnitelman 2010 päivittäminen

 

 

Vuonna 2010 laaditun kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelman ja liikenneturvallisuussuunnitelman päivittäminen ovat kunnan tulevien vuosien ohjelmassa. Päivittäminen on merkitty mm. kunnan uuteen hyvinvointisuunnitelmaan tehtäväksi vuosina 2019-2020. Edellä mainittujen suunnitelmien päivittäminen on ajankohtaista, koska useita suunnitelmissa esitettyjä hankkeita on toteutettu. Valmistuneita hankkeita ovat mm. maantien 1311 Rajamäentien kevyen liikenteen väylä välillä Kirkonkylä-Rajamäki, maantien 1324 Lahnuksentien kevyen liikenteen väylä välillä Isoseppälä-Nurmelantie, maantien 11419 Kuonomäentien kevyen liikenteen väylä välillä Riihirinne-Kiilakiventie, kevyen liikenteen väylä välillä Isoniittu-Mäntysalo, Isoseppälän kevyen liikenteen väylä välillä Kuonomäentie-Syrjäläntie jne. Lisäksi on laadittu mm. toimenpidesuunnitelma Metsäkylän jalankulku- ja pyörätiestä (mt11423, mt11433 ja mt111431) ja esiselvitys mt132 Klaukkalantien / Lopentien kevyen liikenteen väylästä välille Klaukkala-Perttula. Lisäksi on toteutettu lukuisia pieniä kevyen liikenteen verkostoon ja ulkoilureitistöön sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyviä hankkeita.

 

 

Kunta on lausunut Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2018-2021, (kh 2.11.2017 § 333). Lausunnossa todetaan mm, että kunnan voimassa oleva liikenneturvallisuussuunnitelma on hyväksytty 2010 ja kunta esittää Uudenmaan ELY-keskukselle, että ELY-keskus varaisi rahaa Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelman päivittämiseen vuosille 2019-2020. Liikenneturvallisuussuunnitelman koordinointivastuu on aina ELY-keskuksella.

 

 

Esityslistan liitteenä (B, C, D) ovat Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelma 2010, Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 sekä kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2018-2021.

 

 

Vastine turvattomien tieosuuksien arvioimisesta kevyen liikenteen väylien rakentamisen suhteen

 

 

 

Kunnan teettämä konsulttiselvitys maanteiden varsille toteutettavien kevyen liikenteen väylien priorisoinnista.

 

Nurmijärven kunta on vuonna 2017 teettänyt konsulttitoimeksiantona priorisointisuunnitelman maanteiden varsille toteutettavista kevyen liikenteen väylistä. Suunnitelmassa on selvitetty kiireellisimmät ja vaikutuksiltaan merkittävimmät kevyen liikenteen väylät. Suunnitelman tavoitteena on ollut edistää maanteiden varsilla liikkuvien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta sekä lisätä pyöräilyn ja kävelyn houkuttelevuutta. Pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuden nousulla työmatka-, koulumatka- ja vapaa-ajan liikenteessä on kuntalaisten hyvinvointia edistävä vaikutus.

 

 

Priorisoinnissa painottuu koulumatkojen turvallisuuden arvioinnissa käytettävä Koulu-liitu, joka pitää sisällään mm. tien liikennemäärät, ajonopeudet, tievalaistuksen yms. tien liikenneturvallisuuteen vaikuttavat seikat. Lisäksi on huomioitu kysyntäpotentiaalia eli käyttäjämääriä, taajamien suhdetta pyöräteihin ja pyöräteiden jatkuvuutta. Priorisoinnissa on huomioitu myös aiemmat selvitykset sekä niiden kärkihankkeet. Valtion valtakunnallisesti merkittävät kanta- ja valtatiet (kt45, vt25) on jätetty priorisoinnin ulkopuolelle, koska ne ovat irrallaan muusta taajamarakenteesta ja niiden toteutuksesta tulee ELY-keskuksen vastata. Priorisointi on jaettu neljään osa-alueeseen, jotka ovat turvallisuus, kysyntäpotentiaali, koulumatkat ja erikoistarve. Eri osa-alueet muodostuvat vielä useammasta mittarista. Priorisoinnissa käytetyt painokertoimet yms. on tarkemmin kuvattu raportissa.

 

 

Priorisointiselvityksen perusteella Nurmijärven kunnan alueella maanteiden varsille toteutettavien kevyen liikenteen väylien kärkihankkeet ovat:

 

 

1. Mt132 Klaukkalantie / Lopentie välillä Klaukkala - Perttula

 

2. Mt132 Lopentie välillä Perttula - Röykkä

 

3. Mt1321 Perttulantie välillä Kirkonkylä - Perttula

 

4. Mt1324 Lahnuksentie välillä Klaukkala - Korpilampi

 

5. Mt11299 Kiljavantie välillä Röykkä - Kiljava

 

 

Esityslistan liitteenä (E) on Nurmijärven kevyen liikenteen väylien kehittämisohjelma maantieverkolla.

 

 

Uudenmaan ELY-keskuksen tarveselvitys vuodelta 2016

 

Uudenmaan ELY-keskuksen vuoden 2016 kevyen liikenteen tarveselvitykseen on merkitty Nurmijärven kunnan alueella kolme A-luokan hanketta, yksi K1-luokan hanke ja 11 kpl B-luokan hankkeita. A-luokan hanke tarkoittaa, että Uudenmaan ELY-keskus edistää hanketta rahoitustasonsa mahdollistamassa laajuudessa. K1-luokan hanke tarkoittaa kuntien asemakaavoitetuilla alueilla sijaitsevia hyviä hankkeita, joihin ELY-keskus osallistuu vain, jos maantie muutetaan kaduksi. ELY-keskuksen rahoitusosuus A- ja K1-hankkeiden toteutuksessa on 0-50 % hankkeen kustannuksista. B-luokan hankkeita ELY-keskus ei pidä kiireellisinä eikä näin ollen edistä niitä lainkaan.

 

 

ELY-keskuksen vuoden 2016 tarveselvitykseen merkityt kärkihankkeet Nurmijärvellä ovat:

 

  1. Mt132 Klaukkalantie / Lopentie välillä Kirkkotie - Aittakalliontie

  2. Mt132 Lopentie välillä Aittakalliontie - Perttulantie

  3. Mt132 Lopentie välillä Perttula - Röykkä

  4. Mt1324 Lahnuksentie välillä Huhtamäentie - Nurmelantie

 

Listatekstin liitteenä (F) on Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen

liikenteen tarveselvitys vuodelta 2016.

 

 

Kunnallistekniikan rakentamisohjelma vuosille 2018-2022

 

Kunnallistekniikan rakentamisohjelma määrittelee jatkossa tulevien kevytliikenneväylähankkeiden priorisoinnin. Laaditut konsulttityöt, mm. Nurmijärven kevyen liikenteen väylien kehittämisohjelma maantieverkolla, ovat tausta-aineistoa tarpeille eivätkä näin määrittele suoraan toteutusjärjestystä. Rakentamisohjelma tuodaan vuosittain päätöksentekoon ja kuntapäättäjät saavat tuolloin esityksen suunnittelu- ja rakentamisvaiheista. Tavoitteena on jatkossakin esittää noin 10 vuoden etenemispolku hankkeiden suunnittelun ja rakentamisen osalta. Uusimassa rakentamisohjelmassa vuosille 2018-2022 esitettyjen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat noin 16,35 milj. euroa. Kustannusten jakaminen valtion (ELY) ja kunnan kesken on jatkoneuvoteltava asia. Kunta on neuvotellut mm. mt132 Klaukkalantien / Lopentien välin Klaukkala-Perttula kevyen liikenteen väylän suunnittelukustannusten jakamisesta kustannusjaolla 50 % ELY ja 50 % kunta. Esityslistan liitteenä (G) on ote kunnan rakentamisohjelmasta 2018-2022.

 

 

Vastine kevyen liikenteen väylien toteuttamiseen ilman asfalttipäällystettä

 

 

Nurmijärven maalaismaisemaan suunniteltavat kevyen liikenteen väylät sijoittuvat pääsääntöisesti Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimien maanteiden varsille. Kevyen liikenteen väylät suunnitellaan ELY-keskuksen suunnitteluohjeiden mukaisesti. Kevyen liikenteen väylät jäävät yleensä ELY-keskuksen omistukseen ja kunnossapitoon.

 

 

Liikenneviraston suunnitteluohjeessa (Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, 11/2014, sivu 180) todetaan, että pyöräilyyn tarkoitetut väylät suositellaan pinnoitettavaksi asfaltilla. Kivituhkapintainen väylä ei ole ajomukavuudeltaan tai laatutasoltaan asfalttipinnoitteen veroinen ja kivituhkapintaisen väylän kunnossapito vaatii asfalttipinnoitetta enemmän resursseja. Kivituhkapintainen väylä ei sovellu osaksi laajempaa pyöräilyreitistöä, mutta sitä voidaan harkiten käyttää lyhyellä matkalla maaseutuympäristössä tai reuna-alueilla.

 

 

Uudenmaan ELY-keskus suhtautuu kivituhkapintaisten kevyen liikenteen väylien toteuttamiseen maanteiden varsille hyvin suurella varauksella. Maantieverkolla ei lähtökohtaisesti hyväksytä kivituhkapintaisia kevyen liikenteen väyliä, sillä niiden hoitaminen on hyvin työlästä ja kallista. Reunakivellisiä kevyen liikenteen väyliä ei voida hyväksyä lainkaan kivituhkapintaisina ja ne tulee joka tapauksessa toteuttaa asfalttipäällysteisinä. Kevyen liikenteen väylät risteävät päällystettyjä tontti-, katu ja maantieliittymiä. Jos kevyen liikenteen väylä toteutetaan kivituhkapintaisena, likaantuu päällystetty liittymä, josta seuraa myös ylimääräisiä kunnossapitokustannuksia. Joidenkin käyttäjien (mm. rullaluistelijat ja rullasuksihiihtäjät) kannalta kivituhkapintaisen kevyen liikenteen väylän käyttäminen ei tule kysymykseen ollenkaan.

 

 

Kevyen liikenteen väylän rakentamiskustannukset ovat noin 500 e/m. Kivituhkapintaisen kevyen liikenteen väylän toteuttaminen on noin 10-15 e/m halvempaa kuin asfalttipintaisen kevyen liikenteen väylän toteuttaminen. Kustannusero on arvioitu siten, että kivituhkapintainen kevyen liikenteen väylä rakennettaisiin saman paksuisilla päällysrakennekerroksilla kuin asfalttipintainen kevyen liikenteen väylä. Näin ajateltuna kevyen liikenteen väylä olisi mahdollista päällystää myöhemmin. Ennen kivituhkapintaisen kevyen liikenteen väylän päällystämistä asfaltilla, tulisi kivituhka kuoria pois, joten säästöä kevyen liikenteen väylän rakentamiskustannuksissa ei käytännössä lopulta saavutettaisi. Toisaalta kivituhkapintaisen kevyen liikenteen väylän kunnossapito on kalliimpaa ja kunnossapito jäisi todennäköisesti kokonaan kunnan vastuulle, mistä koituisi kunnalle uusia kunnossapitokustannuksia. Kivituhkapintaista kevyen liikenteen väylää tulisi mm. sateiden jälkeen lanata, jotta kevyen liikenteen väylän pinta pysyisi tasaisena.

 

 

Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen: Päätöksellä ei ole tässä vaiheessa taloudellisia vaikutuksia tai vaikutuksia ympäristöön ja ilmastonmuutokseen.

 

 

Yritysvaikutusten arviointi: Päätöksellä ei ole tässä vaiheessa yritysvaikutuksia.

 

Esitys:

Tekninen lautakunta esittää valtuustoaloitteen johdosta kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelma ja liikenneturvallisuussuunnitelma päivitetään vuosien 2019-20 aikana, maanteiden kevyen liikenteen väylien suunnittelua ja rakentamista jatketaan Nurmijärven kunnan kunnallistekniikan rakentamisohjelman mukaisesti ja maanteiden kevyen liikenteen väylät suunnitellaan jatkossakin asfalttipäällysteisinä.

 

Lisäksi tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja, että se todetaan loppuun käsitellyksi.

 

Lisätietoja: liikenneinsinööri Pia Korteniemi, puh. 040 317 2311

Asian käsittely:

Keskustelun kuluessa Jaakola-Siimes esitti mm. Tapiolinnan kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, koska aloitteen vastaus on laadittu puutteellisesti. Vastineessa ei ole selvitetty kevyen liikenteen väylien priorisointia turvattomien tieosuuksien näkökulmasta (koululiitu ohjelma) kuten aloitteessa pyydetään. Lisäksi vastineesta puuttuu kustannusarvio näiden tieosuuksien kevyen liikenteen väylien rakentamisen osalta.

 

Päätös:

Tekninen lautakunta hyväksyi yksimielisesti Jaakola-Siimeksen palautusesityksen.

 

______

TEKLA § 38

Teknisen lautakunnan kokouksen 19.4.2018 jälkeen on pyydetty konsultilta arvio kevyen liikenteen väylien rakentamisjärjestyksestä, kun perusteena käytetään liikenneturvallisuutta ja koulu-Liitu -ohjelmaa. Konsulttia on pyydetty huomioimaan arviointiin liittyen, että maantielle 11423 Nummelantielle on rakennettu tievalot puuttuvalle osuudelle vuoden 2017 aikana. Lisäksi on pyydetty huomioimaan, että maantielle 11419 Kuonomäentielle puuttuvalle osuudelle toteutetaan tievalaistus vuoden 2018 aikana ja maantielle 1321 Perttulantielle toteutetaan tievalaistus puuttuvalle osuudelle vuoden 2019 aikana, kuten rakentamisohjelmaan on vuosille 2018 ja 2019 merkitty.

 

 

Edellä kuvatuin täydennyksin maanteiden kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestys (TOP 10) liikenneturvallisuuden perusteella on seuraava (liite H):

 

 

1. Mt132 Klaukkalantie välillä Klaukkala-Perttula, 5,4 milj.€

 

2. Mt1324 Lahnuksentie välillä nyk. jkpp-tie-kunnan raja, 680 000 €

 

3. Mt132 Lopentie välillä Perttula-Röykkä, 1,8 milj. €

 

4. Mt132 Lopentie välillä Röykkä-kunnan raja, 1,48 milj. €

 

5. Mt1403 Ridasjärventie välillä kt45-kunnan raja, 401 000 €

 

6. Mt11419 Kuonomäentie koko tieosuus, 2,12 milj. €

 

7. Mt11423 Nummelantie välillä Kirkkotie-Järventaustantie, 897 000 €, on huomioitu ohikulkutiehankkeen järjestelyt Kirkkotiellä.

 

8. Mt1321 Perttulantie välillä Lopentie-Hongisojantie, 2,21 milj.€

 

9. Mt11455 Riipiläntie välillä Metsäkyläntie-kunnan raja, 401 000 €

 

10. Mt11435 Ojakkalantie välillä Kauppanummentie-mt130, 916 000 €

 

 

Yhteensä yllä mainittujen kevyen liikenteen väylien rakentaminen maksaa hyvin alustavien kustannusarvioiden perusteella 17 463 000 €. Kustannusarviot on laskettu periaatteella euroa / metri eivätkä arviot sisällä mm. erikoisrakenteita, mahdollisia pohjanvahvistusrakenteita, kalliolouhintoja tai maanhankintaan liittyviä kustannuksia. Lisäksi tulee huomioida, että mm. Lahnuksentien, Ridasjärventien ja Riipiläntien kevyen liikenteen väylät päättyvät kunnan rajalle eivätkä jatku siitä eteenpäin, joten varsinaista kevyen liikenteen väylien verkostoa ei muodostu.

 

 

Kuljetussuunnittelijan kanssa käydyn keskustelun perusteella kevyen liikenteen väylien rakentamista on vaikea perustella pelkästään koulukuljetusten säästöillä. Mm. yllä mainitun luettelon kevyen liikenteen väylistä Kuonomäentien, Nummelantien ja Perttulantien kevyen liikenteen väylien rakentamisella saavutettaisiin nykyisten oppilastietojen perusteella jonkinlaisia säästöjä koulukuljetuksissa. Koulumatkojen pituus on kuitenkin usein liikenneturvallisuuden lisäksi perusteena myönteiseen koulukuljetuspäätökseen.

 

 

Kevyen liikenteen väylien verkostoa tulisi kunnassa kehittää pitkäjänteisesti siten, että ensin toteutettaisiin päätaajamien väliset kevyen liikenteen väylät linja-autopysäkkiyhteyksineen ja turvallisine maantien alitus- tai ylityskohtineen. Tämän jälkeen tulisi toteutettavaksi alemman maantieverkon kevyen liikenteen väyliä. Näin toteutettuna muodostuisi vähitellen kattava kevyen liikenteen väylien verkosto kuntalaisia palvelemaan.

 

 

Esitys:

Tekninen lautakunta esittää valtuustoaloitteen johdosta kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelma ja liikenneturvallisuussuunnitelma päivitetään vuosien 2019-20 aikana, maanteiden kevyen liikenteen väylien suunnittelua ja rakentamista jatketaan Nurmijärven kunnan kunnallistekniikan rakentamisohjelman mukaisesti ja maanteiden kevyen liikenteen väylät suunnitellaan jatkossakin asfalttipäällysteisinä.

 

Lisäksi tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja, että se todetaan loppuun käsitellyksi.

 

Lisätietoja:

 

Päätös:

Esitys hyväksyttiin.

 

Päätökseen kuuluvat liitteet nro 1-2.

 

______

KH § 153

 

 

 

Esitys:

Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan antaman vastauksen ko. valtuustoaloitteeseen ja esittää sen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

 

 

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että edellä todetun lisäksi aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja että se aloitteena todetaan loppuun käsitellyksi.

 

Päätös:

Esitys hyväksyttiin.

 

Päätökseen kuuluu liite nro 4.

 

______

KV § 67

Keskustelun kuluessa valtuutettu Tapiolinna mm. Vanhasen ja Rousun kannattamana esitti päätökseen lisättäväksi, että tekninen lautakunta tuo vuosittain erillisenä asiakohtana valtuustoon käsiteltäväksi kevyenliikenteen väylien rakentamisen tärkeysjärjestyksen. Tekninen lautakunta selvittää mahdolliset muutostarpeet mm. huomioiden kuljetussuunnittelun tarpeet, uusien asuinalueiden kaavoituksen, yleisen liikenneturvallisuuden ja onnettomuustilastot.

 

 

Koska oli tehty päätösesityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi seuraavan nimenhuutoäänestyksen:

 

 

 

päätösesitys = jaa

 

Tapiolinnan esitys = ei

 

 

 

Äänestyksen tulos :

 

jaa = 34

 

ei = 16

 

poissa 1 (liite nro 7).

 

Päätös:

Äänestyksen tuloksena valtuusto hyväksyi päätösesityksen.

Päätökseen kuuluvat liitteet nrot 6 ja 7.

______


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa